Eilen oli raskas päivä. Koin ihan täydellisen korkkaamisen. Voimat on ihan loppu, enkä saa nukuttua. Hää stressi on kasvanut yli äyräiden. Osa haluaa keittoa ruuaksi ja osa ei ja joudun olemaan siinä välissä ristitulessa... Mies kulkee Ruotsissa töissä ja tulee vasta perjantai yönä vanhempieni luo, kun häät ovat lauantaina. Aika jolloin tarvisin miestäni eniten ja hän on poissa. Kaikki touhuamiset ja tekemiset ovat minun harteillani ja stressaan enkä saa nukuttua. Mieheni sattui olemaan eilen kohteena kun tämä kaikki väsymys purkautui. Sanoin, etten jaksa ja tuntuu pahalta ja turhauttavalta. On tulossa yhdet elämäni iloisimmista juhlista ja mie tunnen itseni voimattomaksi ja surulliseksi. Äitinikin sattui eilen kysäisemään, tuleeko häistä minun näköiset, kun olen niiden parissa niin paljon touhunnut. Minun täytyi vastata ettei tule minun näköiset juhlat edes. Olen erittäin voimaton häitäni edeltävänä viikkona.

Äidillenikin purkauduin eilen vahvasti nyyhkien ja hän sanoi loukkaantuneena miksen ole häntä pyytänyt apuun, vaikka hän on ollut koko ajan vierellä sitä varten. Väsymykseltäni en ole edes huomannut apujoukkoja. Ja olen huomannut ajatelleeni, ettei kukaan osaa tehdä asioita yhtä hyvin kuin minä. Kukaan ei ota vastuuta suunnittelemisesta ja asiat jäävät tekemättä. Se on ehkä suurin syy tähän burn outin kaltaiseen tilaan. Koskaan en ole tuntenut itseäni näin voimattomaksi ja surulliseksi kuin nyt. Äitini sanoi, että hänen mielestään hormonit tekevät pääni sekaisin. Mielestäni raskaudella ei ole tämän asian kanssa juurikaan tekemistä. Jos olisin ollut samassa tilanteessa ilman raskautta, olisin syyttänyt unen puutetta niinkuin nytkin teen. Unen puute on suurin syy, miksi stressaan. Tai en osaa sanoa onko unen puute syy vai seuraus stressistä, mutta suurta osaa se kuitenkin näyttelee tässä.

Ja olen pettynyt mieheni panoksesta suunnitteluun. Hänen täytyi huolehtia oma hiustenleikkuunsa, voileipäkakut ja booli. Hän ei hoitanut niistä mitään, koska ei vaan muistanut/kerennyt. Häneltäkään en ole saanut sitä tukea, mitä olen kaivannut. Minä sovin hänen hiustenleikkuunsa hääpäivän aamuksi, äitini organisoi voileipäkakkujen tekijän ja mieheni veljet hoitavat boolivälineet. Turhauttavaa.